Miksi sokeria on vaikea vastustaa

Onko se huumetta? Stimuloiko se mielihyvä hormoneja? Koukuttaako se?

Ei ole nälkä mutta silti täytyy vielä saada se keksi tai suklaapatukka, jotain pientä. Vielä vähän… vielä yksi… no vielä…. Kierre jatkuu kunnes paketin pohja näkyy. Mistä tämä sitten johtuu, selitys löytyy tutkimusten mukaan aivojen kätköistä. Aivot rekisteröivät että energian lähde on sokeri ja mielihyvä keskus vastaa siihen tyytyväisenä hyvällä ololla ja antaa luvan palkita lisää itseään.

Sokeri sanana viittaa useihin eri molekyyleihin, mitkä kuuluvat hiilihydraatteihin. Hiilihydraatit taas jaetaan kolmeen ryhmään; sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun. Esimerkkinä lego-palikat. Hiilihydraatit ovat ketju samanlaisia molekyyleja, monosakkaridi muodostuu hiilestä, hapesta ja vedystä. Nämä yksinkertaiset ketjut voivat sitoa monimutkaisempia ketjuja, kuin yhdistelemällä legopalikoita.

Sokeri eli esimerkiksi glukoosi ja fruktoosi kuuluvat lyhytketjuisiin hiilihydraatteihin, eli monosakkarideihin tai tämän yhdistelmiin. Mikä merkitys sitten tällä molekyylin pituudella on? Koska pitkä ketjuinen hiilihydraatti on käsittelemättömässä muodossa, elimistö ei voi välittömästi polttaa sitä energiaksi, vaan se täytyy pilkkoa pienemmiksi sokeriketjuiksi. Tähän sääntöön perustuen pitkäketjuiset hiilihydraatit ovat parempia energian lähteinä arjessa.

sugar

Ei sokeria, ei energiaa, ei aivotoimintaa

Aivoissa sädehtii arvioiltaan 100 miljardia yksittäistä hermosolua, jotka haaratuen 1000 – 10 000 kohtaan lähettävät sähköisiä impulsseja. Aivojen toimiessa muistin arkistona neuronien muodostaen jatkuvasti uusia yhteyksiä, ne eivät voi varastoida merkittävästi glukoosia. Tämä tekee siis aivojen toiminnan riippuvaiseksi verensokerista. Myös tähän perustuen aivoilla on parempi ruokahalu sokereiden suhteen.

Nautinto vai palkkio

Jos mietitään evoluutioita, niin aivot ovat luonnollisesti omistaneet toimintansa ruuan etsimiseen selviytyäkseen. Aivokuoren mielihyväkeskus muistaa, että tiettyä toimintoa seuraa palkkio. Yksinkertaisesti tämä hermoston toiminta motivoi meitä tänä päivänäkin käymään töissä ja ruokakaupassa, oli ulkona millainen sää tahansa. Siksi ei pitäisi syödä vain nälkään, ja ennen kaikkea jäädä odottamaan pahinta mahdollista mahan murinaa, koska tällöin aivot pakottavat heittämään oston kärryyn niiden suosiman energianlähteen, eli sokeria. Aivojen palkitsemisajattelua ylläpitävät myös sokerin kaltaiset tuotteet, joten siksi on tärkeää syödä ravintoa, mikä pitää verensokerin tasaisena.

Joskus on vaan niin ihanaa antaa periksi himoille

Joskus on vaan niin ihanaa antaa periksi himoille

Onko sokeri huumetta

Toiset addiktoituvat alkoholiin, toiset tupakkaan tai pelaamiseen, jopa urheilu koukuttaa. Mutta voiko sokeri koukuttaa? Kaikkiin riippuvuuksiin pätee palkitseva toiminto, ja tehdyt tutkimukset osoittavat että myös sokeri aiheuttaa riippuvuutta samasta syystä. Ranskassa on tutkittu että sokeriin koukuttava riippuvuus on jopa nelinkertainen kokaiiniin verrattuna, koska sokerin saanti vaikuttaa endorfiinin tuotantoon. Evoluution käyttäytymismalliin perustuen, lähes kaikilla on syntynyt riippuvuus ruokaan, myös sokeriin. Kuitenkin tästä riippuvuudesta on mahdollisuus päästä eroon.

Yksinkertaisinta sokeriaddiktion hallintaan on, että älä säilytä sokerituotteita kotona, niin et voi syödä niitä. Ostoksia tehdessäsi teet jo päätöksen, saatatko itsesi kiusauksen uhriksi. Jos sokeria ei ole kotona saatavilla, et pysty niin herkästi stimuloimaan haluja. Siis pois silmistä, pois mielestä. Valintoja tehdessä kaupassa, voit kasvattaa ruokailusi ravintoarvoja samalla takaamaan tasaisemman verensokerin päivän aikana. Hyvä ja ravintorikas ruoka voi olla myös maukasta, eikä jätä aivoja ns. nälkäiseksi eli vältä ”vieroituksen” aikana sokeria ja valkoisia jauhoja.

Kolmas keino sokerihimon hallintaan on ruokkia aivoja glutamiinilla. Aivot käyttävät joko glutamiinia tai glukoosia, joten tämä aminohappo voi vähentää sokerin himoa.

Eikä vähäisin tekijä verensokeritasojen sekä sokerihimon hallintaan ole stressin hallinta sekä riittävä uni. Stressi, väsymys ja unen puute ajaa aivoja epäloogisiin tarpeisiin, kuten herättää makean tarvetta, siis sokeria. Lyhytaikainen stressi saattaa nostaa tai laskea verensokeritasoja, mutta pääsääntöisesti krooninen stressi sekä unen puute sen sijaan nostavat verensokeria. Jos verensokerisi heilahtelee, niin vielä herkemmin se ajaa epäterveellisiin ruokailutottumuksiin, ja kierre on valmis.

Onko sokerihimo sitten lopulta vain luonteen heikkoutta tai perusteltavissa riippuvuutena, joka tapauksessa elämänhallinnasta päätät itse.

Join the discussion One Comment

  • Miia sanoo:

    Viides viikko ilman (lisättyä, näkyvää) sokeria ja Pepsi maxia menossa 😊 omalla kohdalla väitän, että makeutusaineet ylläpitää sokerikoukkua: aivot huutaa sokeria ja minä juon Pepsiä ja sokerinhimon vaan kasvaa… Mä olen niin heikko ihminen, että parempi olla kokonaan ilman, kuin yrittää kohtuutta 😉

Leave a Reply